Lehtikomposti – syksyn lehdet hyötykäyttöön
Jos pihalla on useampi lehtipuu, syksyllä lehtiä voi kertyä enemmän kuin tavalliseen kompostiin tekee mieli mahduttaa. Niitä ei kuitenkaan tarvitse kuljettaa pihalta pois. Lehdille voi tehdä oman kompostin, jossa syksyn lehtikasoista syntyy ajan kanssa käyttökelpoista maanparannusainetta.
Lehtikomposti on yksinkertaisimmillaan oma kasa tai kehikko, johon pudonneet lehdet kerätään maatumaan. Tavalliseen puutarhakompostiin verrattuna siinä voi olla pääasiassa lehtiä, eikä mukaan tarvitse kerätä keittiöstä biojätettä. Tilaa ei myöskään tarvita valtavasti, sillä lehtikasa painuu ensimmäisten kuukausien aikana selvästi kasaan.
Kaikkia pihan lehtiä ei silti kannata lapioida kompostiin sen kummemmin katsomatta. Lehtilaji, kosteus ja lehtien koko vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti kasa maatuu. Myös sairaiden kasvien lehdet vaativat hieman enemmän harkintaa.
Lehtikompostin voi perustaa yksinkertaisesti
Lehtikompostia varten ei välttämättä tarvitse ostaa varsinaista kompostoria. Jos pihalta löytyy sopiva paikka, lehdet voi kerätä ilmavaan kompostikehikkoon tai omaan lehtikasaan. Jos lehdet haluaa pitää siistimmin rajatussa paikassa, myös pihalle sopiva kompostori voi olla yksi vaihtoehto. Kehikko tai kompostori pitää suuren lehtimäärän paremmin koossa, mikä on käytännöllistä etenkin pienemmällä pihalla.
Paikaksi kannattaa valita kohta, jossa lehdet saavat maatua rauhassa eivätkä kasa tai kehikko ole kulkureitin tiellä. Pohjan voi jättää maata vasten. Lehtiä ei tarvitse pakata mahdollisimman tiiviisti, sillä maatuminen tarvitsee myös ilmaa.
Kuivat lehdet kannattaa kostuttaa kompostia täyttäessä. Tarkoitus ei ole kastella kasaa läpimäräksi, vaan saada rutikuivat lehdet hieman kosteiksi. Jos syksy on sateinen ja lehdet ovat jo valmiiksi märkiä, vettä ei tietenkään tarvitse lisätä.
Pelkkä lehtimassa hajoaa yleensä hitaammin kuin tavallinen puutarhakomposti. Lehtien joukkoon voi lisätä esimerkiksi hieman ruohosilppua tai muuta tuoretta kasvijätettä. Märkää ruohosilppua ei kuitenkaan kannata jättää paksuksi kerrokseksi lehtien väliin, vaan sitä voi sekoittaa pieniä määriä lehtimassan joukkoon.
Kaikki lehdet eivät maadu samaa tahtia
Ohuet ja pehmeät lehdet hajoavat kompostissa yleensä nopeammin kuin paksut ja sitkeät. Samassa lehtikompostissa voi silti hyvin olla eri puiden ja pensaiden lehtiä. Hitaammin maatuvat lehdet näkyvät valmiin kompostin joukossa vain pidempään.
Suurikokoisia ja sitkeitä lehtiä voi silputa ennen kompostiin laittamista. Pienemmiksi palasiksi hajonnut lehtimassa painuu tiiviimmin kasaan ja maatuville pinnoille tulee enemmän pinta-alaa. Silppuamiseen voi käyttää esimerkiksi ruohonleikkuria ajamalla lehtien yli ennen niiden keräämistä. Jos puhaltimessa on silppuri, lehtien hienontaminen onnistuu samalla, kun niitä kerää. Lehtipuhaltimen käytössä kannattaa kuitenkin huomioida myös puhallettava pinta ja se, mitä muuta lehtien joukossa on.
Lehtien ei kuitenkaan tarvitse olla hienoa silppua. Jos syksyllä ei tee mieli lisätä lehtien keräämiseen vielä yhtä työvaihetta, ne voi laittaa kompostiin kokonaisinakin. Silloin on vain hyvä varautua siihen, että etenkin sitkeimpien lehtien maatuminen vie enemmän aikaa.
Lehtikomposti ei saa kuivua kokonaan
Lehtikompostia ei tarvitse hoitaa jatkuvasti, mutta kosteutta kannattaa vilkaista silloin tällöin. Jos lehdet kuivuvat aivan rutikuiviksi, maatuminen hidastuu. Kuivaan kasaan voi lisätä vettä esimerkiksi kastelukannulla samalla, kun lehtiä hieman sekoittaa.
Toinen ääripää ei ole sen parempi. Märäksi painunut lehtimassa voi tiivistyä niin, että ilma ei enää kierrä kunnolla. Jos kasa tuntuu raskaalta ja tiiviiltä, sitä voi pöyhiä talikolla ja sekoittaa joukkoon kuivempaa, ilmavaa materiaalia.
Syksyllä perustetussa lehtikompostissa voi seuraavana keväänä olla vielä runsaasti osittain maatuneita lehtiä. Kasan voi silloin jättää jatkamaan maatumista. Lehtikompostin kanssa kannattaa ennemmin antaa aikaa kuin yrittää kiirehtiä prosessia jatkuvalla hoitamisella.
Sairaiden lehtien kanssa kannattaa olla tarkkana
Lehdissä olevat laikut tai muut poikkeamat eivät automaattisesti tarkoita, että koko lehtikasa pitäisi viedä pois pihalta. Jos kasvissa on kuitenkin todettu kasvitauti, sen lehdet kannattaa pitää erillään muusta lehtikompostista siihen asti, että taudin hävitysohje on selvillä. Eri taudinaiheuttajat käyttäytyvät kompostissa eri tavoin.
Esimerkiksi Marttojen laikkutautien torjuntaohjeessa neuvotaan keräämään sairaat pudonneet lehdet pois syksyllä. Toisaalta joidenkin muiden kasvitautien kohdalla sairastuneen kasvijätteen kompostointi voi olla mahdollista. Siksi yhdestä kasvista saatua ohjetta ei kannata soveltaa automaattisesti kaikkiin pihan sairastuneisiin lehtiin.
Jos taudin syy ei ole tiedossa, tarkistaisin ensin juuri kyseisen kasvin ja oireen ohjeet. Luonnonvarakeskuksen kasvinterveyden aineistoista löytyy tietoa eri kasvitaudeista ja kasvintuhoojista sekä niiden tunnistamisesta.
Mistä tietää, että lehtikomposti on valmis?
Valmiissa lehtikompostissa yksittäisiä lehtiä ei enää juuri erota. Aines on tummaa, murumaista ja muistuttaa enemmän multaa kuin syksyllä kasaan kerättyjä lehtiä. Kaikki lehdet eivät kuitenkaan hajoa samaan tahtiin, joten joukossa voi olla vielä osittain maatuneita lehtiä, vaikka osa kompostista olisi jo käyttökelpoista.
Lehtikompostin valmistumista ei kannata arvioida pelkästään kalenterista. Lehtien laji ja koko, kosteus sekä se, onko lehtiä silputtu, vaikuttavat maatumisnopeuteen. Jos kasassa näkyy vielä paljon kokonaisia lehtiä, sille voi hyvin antaa lisää aikaa.
Valmista lehtikompostia voi käyttää maanparannukseen esimerkiksi kasvimaalla ja istutusalueilla. Osittain maatunutta lehtimassaa voi puolestaan levittää katteeksi pensaiden ja muiden istutusten ympärille. Marttojen lehtikompostiohjeessa esimerkiksi jo osittain hajonneita koivunlehtiä käytetään katemultana puutarhassa.
Lehtikompostin hyvä puoli on ennen kaikkea siinä, että pihalta tuleva eloperäinen aines saadaan takaisin maahan. Komposti lisää maahan eloperäistä ainesta, mikä auttaa parantamaan maan rakennetta. Lehtikompostia ei siis tarvitse ajatella ensisijaisesti lannoitteena.
Entä jos lehtiä tulee enemmän kuin kompostiin mahtuu?
Isolla pihalla lehtikomposti voi täyttyä yllättävän nopeasti. Kaikkia lehtiä ei silti tarvitse saada mahtumaan samaan kehikkoon. Terveitä lehtiä voi jättää ohuen kerroksen pensaiden ja perennojen alle tai käyttää katteena sellaisissa istutuksissa, joissa niistä ei ole haittaa.
Jos lehtiä jää tämänkin jälkeen yli, ne voi toimittaa oman kunnan tai jäteyhtiön puutarhajätteen vastaanottoon. Vastaanottopaikat ja lajitteluohjeet vaihtelevat alueittain, joten oman alueen ohje kannattaa tarkistaa ennen lehtisäkkien kuljettamista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lehdet ja ruoho kuuluvat HSY:n Sortti-asemilla haravointijätteeseen.
Lehtiä tai muutakaan puutarhajätettä ei pidä kipata lähimetsään tai muualle luontoon. Vieraslajit.fi:n puutarhajätteen käsittelyohjeessa muistutetaan, että puutarhajätteen vieminen luontoon on kiellettyä. Kasvijätteen mukana voi myös päästä leviämään kasvien siemeniä ja muita lisääntymiskykyisiä osia paikkoihin, joihin ne eivät kuulu.